 |
| Kaulimella päähän sitä joka lunta inhoo! |
Ei mulla muuta, mukavaa marraskuuta!
keskiviikko 2. marraskuuta 2016
Kadonnut joulumieli
No ny se katos. Mun joulumieli meni marraskuun myötä maan alle. Konkretisoitui tuo rahattomuus niin pahasti. Onneksi sentään lunta satoi taas, niin vähän jotain iloa tuli elämään. Pysyiskin nyt maassa. Asiaa ei yhtään helpota se, että ympärillä olevat ihmisetkin yrmyilee. Oikein joukolla vihaavat joulua, lunta, pakkasta kaikkea sitä kivaa josta minä tyykkään. Koitan hakeutua sellaisten ihmisten seuraan jotka ymmärtävät tämän ensilumen kauneuden ja joulun sanoman, vaan ei semmosia meinaa löytyä.
Omin sanoin: Taas sitä tulee lunta meinaan, ihanaa! Se valaisee valkeudellaan
maan. Rakastan lunta tähän aikaan vuodesta, kun se on niin puhdasta,
uutta ja kaunista.
Eniten minua viehättää ajatus siintä, että aivan kuin jokainen ihminen
myös jokainen lumihiutale on erilainen. Mahtavaa luonnontaidetta!
Ei mulla muuta, mukavaa marraskuuta!
Ei mulla muuta, mukavaa marraskuuta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
No voi... Mutta leuka pystyyn ja nenä kohti joulua! Rahattomuus on niin syvältä, mutta onneksi jouluun liittyy niin paljon ilmaista iloa ja huokeaa huvia myös. Ja nyt iloitaan lumesta <3 <3 <3
VastaaPoistaNyt iloitaan lumesta ja toivotaan, että sitä on joulunakin. <3
PoistaOnneksi joulussa tärkeintä näin aikuisena ei ole lahjavuori, vaan se rauhallinen tunnelma.