Meille tulee köyhä joulu. Mietin ihan tosissani, että jätän joulukortit lähettämättä. Eivät ne kortit paljoa maksa, mutta postikulut. En tiedä vielä. Näin mä aina sanon ja vaihdan taas mieltäni. Onneksi joulusta voi nauttia ilman lahjavuorta. Joulukuusen eno tuo. Piparit ja kakut itse leivotaan. Joulukirkkoonkaan ei pääsymaksua vaadita. Toivon vaan kaikkein eniten, että olisi lunta. Lumi tuo sen oikean joulun. Ei musta maa paljoa joulufiilistä nostata, vaikka kuinka lumihiutaleita liimailisit ikkunaan. Jouluruoka ei sovi oikein minun vatsalle ja se kinkkusiivu mikä tarvitaan, niin kyllä äitin miesystävältä saadaan. Luumukiisseli on halpa valmistaa ja joulupukki tuo herkut. Tässäkin voin luottaa siihen, että äitin miesystävä ostaa minulle ison rasian vihreitäkuulia. Joulukalenterin virkaa voi toimittaa kymmenen vuotta vanha kuvajoulukalenteri ja 90-luvun joululehdet ovat kuin uusia, jos et ole niitä vuoskymmeniin lukenut. Oikein jos haluaa fiilistellä, niin viet sen lehden illalla postilaatikkoon ja haet seuraavana päivänä pois. Todeten:
Ihanaa, tän vuoden eka joululehti.
Joulun voi siis valmistaa vähistäkin aineista ja nauttia sen tuomasta rauhasta. Itse hieman uskovaisena ihmisenä olen kiitollinen jo pelkästään siintä, että tämänkin joulun saan viettää (toivottavasti) rakkaan äitini kanssa. Mitään muuta ei ole enää jäljellä meidän mahtavista sukujouluista. Vain me kaksi.
Ps: Kuva sydäntä särkevän kauniista elokuvasta
Mikki Hiiren jouluaatto.
Näin se on, tärkeintä on saada viettää joulu rakkaiden kanssa. Ja voi kun tulisi valkea joulu, sitä minäkin niin toivon. :)
VastaaPoistaKauheaa, kun melkein tuon lopun deletoin, kun aloin ajattelemaan että jouluun on vielä aikaa voi tapahtua mitä vaan. No toivotaan ettei tapahdu.
PoistaSe lumi olisi kyllä todella tärkeä osatekijä joulutunnelman luomiseen. :)
Eipä se joulu oikeasti siitä materiasta tule, vaan siitä, että sen saa viettää rauhassa rakkaiden kanssa. Tai yksin, jos siltä tuntuu! Joulusta on tullut aivan kamala kulutushysteriajuhla, vaikka oikeasti sen joulutunnelman saa aikaan todella pienellä rahalla tai ihan ilman rahaa. Kun itse mietin, mitä muistan esimerkikss lapsuuden jouluista, ei mieleen tule ikinä mitään materiaa, vaan muistoja yhdessä tekemisestä. Esimerkiksi piparkakkutalot, jotka teimme aina koko perhe yhdessä. Tai se, kun haettiin metsästä kuusta ja hanki oli niin korkea, ettei pieni Jeppe-koira päässyt etenemään :) Ja yksi ilmainen joulutunnelmakikka (yksi omista suosikeistani) on lähteä aattoiltana kävelylle ihailemaan jouluvaloja.
VastaaPoistaIhana teksti Jenni ja niin totta. :) Mulla on tuolla luonnoksissa valmistumassa lapsuudenjoulu muistelot joista selviää, että parasta oli se odotus. Piparien leipominen, kuusen tuoksu tuvassa ja sininen jouluyö. <3 Itse olen myös aikuisena alkanut harrastamaan noita aattoillan kävelyitä, kun kaikkialla on rauhallista ja saatat bongata joulupukin.
Poista